Viimeinen päivä Madridissa

7.8. torstai

Viimeisen päivän ohjelmaan kuului käynti museossa (Museo Nacional Centro de Arte Reina Sofia). Pääsyynä museokäyntiin olivat Picasso ja Dali. Museo oli valtava ja vaikka jätimme yhden kokonaisen kerroksen pois visiitistämme, kului siellä aikaa reilu pari tuntia. Museossa on esillä muun muassa Picasson Guernica, joka on valtavan kokoinen maalaus. Maalaus kuvastaa Guernican kaupungin tuhoa sodan aikana. Pääsymaksu museoon oli 8e.

Näkymää Reina Sofiasta.

Kuvassa näkyy mm. Atochan asema.

Museon jälkeen kävelimme kuninkaanlinnalle. Emme käyneet sisällä, vaan jatkoimme eteenpäin.

Kuninkaanlinna.

Loppupäivä ja -ilta kuluivat ostosten ja terassien parissa. Mies olisi käynyt näkötornissa, mutta se olikin suljettu. Torni vaikutti olleen suljettuna jo pidemmän aikaa.

Ilta Puerta del Solilla.

Kotiasema.

Lempiterassi matkalla oli Taberna Angel Sierra, jolla käväisimme ensimmäisenä iltana. Paikka löytyy Placa de Chuecalta. Palvelu oli hyvää ja hinnat edulliset. Iso lasi punaviiniä ja Bulmers maksoivat yhteensä 5,50e ja tavan mukaan pöytään tuotiin myös oliiveja tapaksina.

Angel Sierra.

Matkasta jäi mieleen kompakti kaupunki, jossa voi edetä paljon jalan. Niin halutessaan matka on helppo vetää myös budjetilla, sillä edullisia ruokavaihtoehtoja löytyy. Hotellista saamamme palvelu oli myös hyvää. Lentomme lähti aikaisin aamusta ja Madridin metrot aloittavat toimintansa vasta klo 6 aamulla. Tästä syystä pyysimme respaa tilaamaan meille aamuksi taksin. Hotellilla on sopimus erään kuljettajan kanssa ja hinta lentokentälle on kiinteä, 30e. Kuljettaja oli aamulla ajoissa valmiina odottamassa meitä respassa.

Ronaldon jäljillä ja piknikkailua

6.8. keskiviikko

Calle Hortalezalta löytyi aamupala tänäkin aamuna. Lähes hotellin vieressä on pieni leipomo, josta hain croissanteja.
Jätticroissujen jälkeen oli edessä lähtö Estadio Santiago Bernabeulle, joka siis on Real Madridin kotistadion. Lippu sisään maksoi 19e ja se sisälsi omatoimisen kierroksen kohteessa. Täälläkin oli selkeät opasteet ja selkeä kulkusuunta. Omatoimisenakin kierros kesti noin kaksi tuntia. Ensimmäisenä kävimme katsomassa panoraamanäkymän stadionille. Stadion vetää reilut 80 000 katsojaa, joten se on valtava. Kierroksen aikana sai nähdä joukkueen voittamat pokaalit sekä videoita eri aikakausilta. Reitti kulki myös kentän nurmenlaitaa ja vaihtopenkkejä sai käydä itsekin kokeilemassa. Valitettavasti pukuhuoneista sai esitteen kuvasta huolimatta nähdä vain vierasjoukkueen pukuhuoneen.

Croissantit sai mukaan kauniisti pakattuna.

Estadio Santiago Bernabeau panoramanäköpaikalta.

Stadionin pokaaleja.

Uusi stadion suunnitteilla.

Stadionkierroksen jälkeen nälkä jo kurnikin, joten palasimme metrolla takaisinpäin Tribunalin asemalle. Löysimme mukavan pikkuaukion, jolla oli useita ruokapaikkoja. Aukio oli Correra Alta de San Pablon ja D. Felipen kulmauksessa. Vaihtoehtoja löytyi edullisista pizzasliceista Suomen hinnoissa oleviin sushiannoksiin. Tällä kertaa päädyimme Maki -nimisen ravintolan sushiasetelmaan. Loppujen lopuksi tämäkään herkuttelu ei juomien kanssa tullut kovin kalliiksi, sillä pari olutta, punaviini ja 10kpl boksi sushia maksoi noin 17e.

Makin sushilounas.

Halusimme myös nauttia keleistä ja lähdimme piknikille. Menimme metrolla Argüellesin asemalle, josta kävelimme puistoon, josta lähti Teleférico joen toiselle puolelle Casa de Campolle. Teleferico on köysirata. Matka kesti reilun kymmenen minuuttia, eikä se sisällä huikeita korkeuseroja. Viimeinen teleférico takaisin lähti klo 21 ja onnistuimme juuri missaamaan sen. Saimme ohjeet kävellä kukkulalta lähimmälle metroasemalle (Lago).

Näkymää teleféricosta.

Näkymä vuorille ja nakkisormet :)

Piknik paikka oli aika karua luontoa, mutta sieltä oli näkymät Madridin keskustaan päin.

Paluu-teleféricon missattua tuli nähtyä erilaista Madridia kukkulalta laskeutuessa.

Vähän uutta, vähän vanhaa

5.8. tiistai

Mies jäi vielä unille, kun lähdin etsimään take away -aamupalaa. Hotellilta Calle Hortalezaa vasemmalle löytyikin heti kahviloita, leipomoita ja ruokakauppoja. Mutta esimerkiksi ruokakauppa Carrefour Express aukeaa vasta klo 10 aamulla.

Aamupalan jälkeen otimme suunnaksi Puerta del Solin aukion. Sieltä etenimme kävellen Teatro Realin kautta Placa Mayorin aukiolle. Aukiolla oli melko hiljaista, vaikka reunuksilta löytyikin kahviloita ja terasseja. Teatro Realin kupeessa oli tarve luovalle tauolle, joten nautimme lasilliset. Viinin kanssa tuli useassa paikassa kipollinen oliiveja ja niin tuli täälläkin. Oluen kanssa sai esim. sipsejä.
Seuraava suunta oli Atochan(kauko)juna-asema. Aseman yksi osa on sisustettu täyteen kasveilla. Reina Sofia museon ollessa tiistaisin suljettu menimme sen sijaan Parque de Retiron puistoon kävelylle. Puistosta löytyy muun muassa lampi, jossa voi soudella.

Päiväkierroksen jälkeen oli vuorossa käväisy hotellilla ja uuden suunnan miettiminen. Poistuimme vanhan kaupungin alueelta ja menimme katsomaan uudempaa Madridia. Cuatro Torres - neljä tornia edustavat Madridin bisnespuolta. Samalla tornit ovat Madridin korkeimmat rakennukset. Alueella oli ennen Real Madridin harjoittelukeskus. Tämän innoittamana teimme paluumatkalla pysähdyksen Real Madridin stadionilla. Valitettavasti halli ei ollut illasta kummoisen näköinen, sillä sitä ei oltu erityisemmin valaistu. Stadionilta jatkettiin metrolla Alonso Martinezin asemalle, jolta käveltiin Calle Hortalezaa pitkin hotellille.

Placa Mayor -aukiolta

Placa Mayor -aukiolta

Museo del jamon, eli kinkkumuseo. Paikka, joista pystyi ostamaan budjetilla leipiä erilaisilla kinkuilla.

Atochan asema.

Atochan aseman "viidakko".

Parque de retiro.

Parque de retiro, soutelulampi.

Parque de retiro.

Parque de retiro.

Cuatro Torres, paitsi että kuvassa vain kolme tornia. Näin läheltä ei saanut neljää kunnolla kuvaan.

Saapuminen Madridiin

4.8.2014, maanantai

Saavuimme Barajasin kentälle puoli kuuden jälkeen illalla. Kentällä on neljä terminaalia, joten kävelyä riitti. Kenttä oli kuitenkin erittäin selkeä ja esimerkiksi opasteet metrolle löytyivät vaivatta. Norwegian lensi T1:een.
Ostimme suoraan kolmen päivän metroliput (á 18e), jotka kävivät myös mm. busseihin. Liput olivat päiväkohtaisia, joten asemalta suositeltiin, että leimaamme ne vasta seuraavana päivänä saadaksemme niistä täyden hyödyn irti. Barajasin kenttä on noin 15 kilometrin päässä Madridin keskustasta, joten metromatka oli nopea. Ennen keskustaa joutuu kuitenkin tekemään vähintään yhden vaihdon. Tämä kannattaa huomioida, mikäli liikkuu runsaamman matkatavaran kanssa.

Hotelli oli helppo löytää. Kotiasemana toimi Gran Via ja hotelli oli aivan nurkan takana Calle Hortalezalla. Hotellihuone oli todella pieni. Ikkunoista avautui näkymä huoltohissikuiluun. Huone ajoi kuitenkin asiansa ja sieltä löytyi toimiva ilmastointi sekä ilmainen tallelokero.


Hotelli ulkoa.


Meidän pieni huone.


Näkymä ikkunasta.