torstai 6. helmikuuta 2020

BLOGI MUUTTAA UUTEEN OSOITTEESEEN!

Hei!

Blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen selkeämmälle alustalle. Uusi osoite on matkakarpanen.travel.blog
Menoa voi seurata myös Instassa etsimällä Matkakärpäsen :)

Spaissarit Edissä - whaat?

8.-11.6.2019

Random -reissu Edinburghiin Spice Girlsin perässä. Joo. Jännää. Pari vuotta sitten tuli päätettyä, että jos Spaissarit vielä joskus tulee esiintymään, niin pitäähän tuo legendaarinen bändi nähdä. Nythän se sitten tapahtui. Muutamia kuukausia jälkijunassa kun tämän tajusi, niin lippuja ei enää saanutkaan niin edullisesti. Joko keikkalippuja, tai lentolippuja. Alunperin oli ajatus mennä tsiigaamaan Lontoon keikka, mutta näiden keikkalippujen hinnat nousivat ja koska Lontoossa on tullut visiteerattua jo muutama kerta, oli mukavampi visiteerata uudessa mestassa.


Lentohintojen suolaisuuden vuoksi lennettiin mestoille vasta keikkapäivän aamuna. Aamupala nautittiin vasta Helsinki-Vantaalla ja se oli punaviini + alkottomalle PepsiMax. Kaikki muu sujui hienosti, paitsi kämppään sisäänkirjautuminen. Soitettiin, kuten piti. Oltiin alunperinkin laitettu viestiä, että ollaan jo aamulla Edissä, olisikohan mahdollista saada aiempi sisäänkirjaus. Sitä lupailtiin. Kun soitin, sitä lupailtiin yhä ja minulle luvattiin palata vartin sisään. Tunnin päästä soitin, mikähän tilanne. Nainen oli sekoittanut meidät toiseen ryhmään ja selvitteli tilannetta. Huoneisto tuli saada pian. Mentiin asunnon hoodeille tapaamaan kaiffaria, jolla avaimet olivat. Ei näy. Odoteltiin aikamme. Soitettiin. Kerrottiin kaverin olevan sisällä ja että soitetaan, että hän tulee alas pian. Ei näy. Kolmas soitto. Loppujen lopuksi kaiffari ilmestyy ja kertoo, että meidän tulee odottaa tunti siivousta. Päästiin kuitenkin sisään tarpeeksi ajoissa, että ennätettiin vielä laittautua ennen keikkaa. Ja olin jostain keksinyt ajan väärin, joten oltiin keikkapaikalla hyvin ajoissa. Päästiin näin kuitenkin melko eteen :D Noudettiin vain viinipullo odotteluajalle, kun sellaisen kerran sai viedä kentälle.



Asunnolta oli kiva näkymä.


Samoin sen sisäänkäynniltä.

Ja Calton Hilliltä myös.


Hieman köykäinen päivitys muutaman päivän Edin reissulta näin pitkän ajan jälkeen. Blogi muuttaa nyt uuteen osoitteeseen matkakarpanen.travel.blog, jossa ajantasaisempia reissailuja.


Hintalappua Edille:
Keikkaliput 91e. Nämäkin olisi saanut halvemmalla, kun olisi ollut ajoissa liikkeellä..
Lennoista sai maksaa suolaiset 310e, huuuuh! Mitäs olin myöhässä.
Majoitus oli aivan vanhankaupungin ytimessä, Ladystairs 2 on Royal Mile, 190e/hlö. Sijainti loistava ja kämpässä ihana erkkeri + kaikki kodinkoneet yms. Very nice! Ainoastaan sisäänkirjautuminen tökki pahasti.




keskiviikko 14. elokuuta 2019

Vinkit Lyoniin ja hintalappu

Miksi Lyon? Ainakin tällä hetkellä Finski lentää kohteeseen suorilla lennoilla Helsingistä. Lyon on nasta pikkukaupunki (no, puolisen miljoonaa asukasta), johon pystyy tutustumaan helposti kävellen. Lyhyen matkan päässä on useampikin viinitila ja vaihtoehtoina on mm. Beaujolais Nouveau ja Cote du Rhone. Kaupunki sopii oikein hyvin myös herkutteluun.

Lentokenttä on kompakti kokonaisuus, mutta junayhteys Lyonin Part-Dieun asemalle hieman erikoinen moniin muihin kenttiin verrattuna. Kentältä on ensiksi tultava ulos, jonka jälkeen tulee kävellä jonkin matkaa juna-asemalle. Rhonexpress on itse asiassa ratikka, joka pysähtyy matkalla vain parilla asemalla. Koska Part-Dieun asema oli väärällä sijainnilla majoitukseemme nähden, jäätiin pois jo Vaulx-en-Velin La Soien asemalla ja vaihdettiin metroon, joka vei Presqu’îleen.


Lennot:
Finnairin suora lento, 188e Sembon kautta. Muilla sama lento tarjolla n. 200e ja yli.




Majoitus:
Honorê - Hôtel pour Nomades Rêveurs - 58 Merciere, 345e/4 yötä/2hlöä.
Majoituspaikka oli keskeisellä paikalla Presqu'ilen saarekkeella Rue Mercierellä. Kiva ja kätevä kämppä, joskin hurjat portaat parvelle, jossa sänky. Ei toimi pyörätuolin kanssa, sillä se ei mahdu hissiin. Ravintoloita heti kun astuu ovesta ulos.





Mitä nähdä?
Les Halles Paul Bocuse
Jäätävän iso kauppahalli, jossa pelkästään juustoja rivi- ja kilotolkulla. Monta mahdollisuutta nauttia antimista paikan päällä. Hinta kuitenkin korkea, osa mauista kannattaa noutaa vaikka viereisestä kaupasta. Itse ostettiin kaupasta piknikille mukaan mm. hanhenmaksaa ja shampanjapullo. Piknik onkin kivalla kelillä mukava vaihtoehto nautiskella kauppahallin antimista. Puistoissa ei tosin saa nauttia alkoholia julkisesti, joten tee se huomaamattomasti tai hieman syrjemmässä. Jos poliisit huomaavat, voi saada isot sakot.





Ravintola
Le Garet, 7 Rue du Garet.
Paikallista ruokaa ja sijainnista huolimatta myös paikallisia asiakkaita. Kannattaa tehdä pöytävaraus, itse saatiin pöytä täysin tuurilla paikan päälle pölähtämällä. Saatavilla mm. valmis menuvaihtoehto ja ainakin omassa tapauksessani sain vaihtaa jälkkärin mielenkiintoisemoaan annokseen, jollaisen olin nähnyt viereisessä pöydässä.





Viinit
Viiniähän täällä on tarjolla vaikka kuinka ja vaikka mitä. Ja sitä saa edullisesti. Kannattaa maistella, minkä ehtii ;) Viinitiloja on lähellä pohjoisen ja etelän suuntaan. Paikalliselta viinin exporttaajalta saatiin suositus Sarl les Vins de Viennen viinitilasta.




keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Viinitilojen viereen viinille

22.3. Perjantai

Viimeinen päivä reissusta. Mihin se aika taas hävisikään? Nukuttiin vähän turhan pitkään ja otettiin ajateltiin sitten ottaa vielä rauhallisesti. Käveltiin pikku hiljaa taas Rhonen toiselle puolelle ja ostettiin Part-Dieun asemalta junaliput Vienneen.

Matkalta juna-asemalle.



Siinä rakentuu päivän menu.

Ostettiin liput ja jäätiin odottamaan seuraavaa junaa.

Junarata myöhäilee Rhonea. Hello Vienne!

Viennen junalaiturilta. Asemalta otettiin bussi L'isleen, koska bussi nyt sattui menemään sinne. Ajateltiin aluksi mennä alemmas sillan kohdalle, mutta ei jaksettu odottaa, eikä etsiä oikeaa bussia. Tämä hyvä.


Viiniviljelmiä. Oltiin liian myöhään liikenteessä, ei enää edes yritetty joen toiselle puolelle viinitiloille. Käveltiin L'islen bussiasemalta jonkin matkaa keskustanpaan päin. Valitettavasti kävelytie ei mennyt Rhonen vartta. Tai meni, mutta välissä oli motari, joten sinne ei heti päästy.


Jotenkin onnistuttiin löytämään pikkupubi, joten pyyhällettiin sinne ja pyydettiin paikallista viiniä. Toiveena oli kuiva valkoviini. Saatiinkin erittäin paikallista, harmittaa, ettei etiketistä tullut otettua kuvaa muistoksi. Viini oli todella hyvää. Pubi oli paikallisten pikkupubi ja myöhemmin terassilla istuessamme paikan pitäjä tulikin esittelemään meille viinitoimittajan, jonka kautta viiniä on toimitettu myös Alkoon. Alkon erikoinen monopoliasema viinien myyjänä olikin herralle tuttu. Hän luonnollisesti tunsi alueen viinitilat ja suositteli meille Sarl les Vins de Viennen tilaa.

Chez Norbert et Philippe. Kenties asteen askeettista, mutta palvelu loistavaa ja viini mitä parhainta.

Viininmaistelun jälkeen kello oli jo sen verran paljon, että oli pakko lähteä tekemään paluumatkaa Vienneen. Syötiin äärettömän hyvät pizzat (vai oliko vain niin nälkä?) La Scarpetassa ja mentiin laiturille odottelemaan junaa. Sattumoisin juuri tuo meidän valitsema junavuoro olikin sitten myöhässä. Viihdytettiin toisiamme ottamalla mitä erikoisempia valokuvia laiturilla seisovan junan kanssa. Sitten junaan ja pakkailemaan Lyonin kämpälle. Seuraavana aamuna oli lento himaan :(


Viehko Vienne.



keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Kaatakaa viininne!

21.3. Torstai

Tästä tulikin päivien päivä!

Meillä oli treffit Lyonissa asuvan suomalaisen kanssa Les Hallesin kauppahallilla, koska oltiin päätetty juhlistaa hienoa päivää nauttien hyvää ruokaa piknikillä. Aino tilaili meille eri kojuilta juustoja ja lihoja melkoisen valikoiman. Osasta saatiin maistiaisia jo valintavaiheessa. Mukaan lähti mm. vuohenjuustoa ja valkohomejuusto, jonka välissä oli jotain mascarpone -tyyppistä. Näiden lisäksi haimme vielä viereisestä kaupasta täydennykseksi hanhenmaksaa, mansikoita, shampanjaa ja viiniä. Parc de la Tête d'Or, olemme valmiita!

Kävelymatka kauppahallilta puistoon oli noin 1,5km ja matkalla näki taas uutta. Puisto on samalla osittain eläintarha ja valittiinkin spotti eläinten läheisyydestä. Voilà! Ei kun kattauspuuhiin.

Champagne! Oli muuten ehkä paras shamppis, mitä tullut maistettua. Eikä hinnalla pilattu (n.25e).


Lehteen kääräistyä suussasulavaa vuohenjuustoa. Tämä nousi meidän kaikkien suosikiksi. Taisi kaveri juustotiskillä ennakoida tämän, koska antoi suoraan kaksi nyyttiä.

Valkohomejuustoa, jonka välissä mascarpone -hässäkkää.

Sisältää hanhenmaksaa ja muistaakseni vasikanlihaa. Näitä sai eri täytteillä. Täytyy sanoa, että hanhenmaksa ei itselle kolahtanut. Saivat likat syödä herkkunsa.

Hengailtiin hyvä tovi (=useampi tunti) piknikkaillen. Ihasteltiin, kun poliisihevosia oli menossa ohi. Nepä tulivatkin viereen ja poliisit alkoivat käydä keskustelua Ainon kanssa. Lopputulema oli, että kaikki viinit, niin mukeista kuin vasta avatusta pullosta, tuli kaataa maahan. Puistossa ei saa nauttia alkoholia. Olisimme saaneet jokainen 68 euron sakot, jos olisimme jatkaneet. Itse asiassa sakkojen saaminen oli ilmeisesti melko lähellä muutenkin, mutta ehkä turistius päästi meidät tästä pälkähästä. Tämä oli yllätys myös Ainolle, kahdeksan vuoden aikana näin ei ollut käynyt kertaakaan. Onneksi oltiin ehditty jo nauttia piknikistä, joutikin kasaamaan kamat ja lähtemään puistosta.

Rhone, näkymä Presqu'ilen suuntaan.

Aino oli näkemässä kavereitaan illasta ja kutsui meidät mukaan. Sovittiin treffit Rhonen varrella olevan laivan terassille ja illasta kuoriutui hyvin hauska ja mielenkiintoinen. Kavereista yksi oli meksikolainen, joka puhui vain ranskaa ja espanjaa, yksi ranskalainen, joka puhui periaatteessa vain ranskaa. Itse en oikeastaan puhu ranskaa, mutta ymmärrän espanjaa. Aino vetelee kaikkia näitä kieliä. Jotenkin illan mittaan kuitenkin yhteinen kieli löytyi. Lisäksi joukkoon liittyi vielä pari ranskalaista, jotka osasivat myös englantia. Kunnon kielikylpy.

Koska seuraava päivä oli viimeinen kokonainen päivä ja sille oli suunnitteilla viinitilailu, emme kutsusta huolimatta lähteneet jatkamaan iltaa seurueen kanssa. Paluumatkalla tuli kuitenkin pyörähdettyä vielä mm. L'atelierissa, joka olikin ihan kiva mesta.

L'atelierin wc-tilat näyttivät tältä.

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Lyonin makuja

Keskiviikko 20.3.

Tuntuu, ettei tehty muuta kuin chillailtiin, mutta nähtiin kuitenkin kaikkea. Päivän must see -kohteeksi otettiin Les Halles Paul Bocuse, useasta eri lähteestä suositeltu kauppahalli. Mesta on täynnä makuja notkuvia tiskejä; ostereita, juustoja, leivonnaisia..mitä sitä ihmisen voikaan tehdä mieli. Hinnat ovat korkeammat kuin kaupassa, mutta valikoima on loistava.

Paul Bocuse on tunnettu ranskalainen kokki ja Lyon tunnettu kulinaristisuudestaan. Mikäli ruoka sisältyy mielenkiinnon kohteisiin, on tämä mesta todellakin must see. Lyon on ylipäänsä hyvä paikka ruoan ystävälle, pidetäänhän sitä Ranskan gastronomian pääkaupunkina.


Ennen kauppahallia piti tankata aamupalalla.


Juustoja, juustoja, juustoja. Tiskitolkulla juustoja, om nom!




Meinattiin ottaa viinilasilliset kauppahallilla, mutta osuimmekin mestaan, jossa ei saanut ottaa pelkästään lasillista, vaan sen kanssa tuli ottaa myös syötävää. Testattiin sitten liha-/makkaralautanen. Tämän jälkeen ei koko loppureissulla tullut mieleen syödä minkään tyylistä makkaraa, sen verran sai rasvaähkyn aikaiseksi, vaikka hyviä siivuja olivatkin.

Place des Jacobins, majoituspaikan lähellä oleva aukio.



Illalla yritettiin busseilla Notre Dame basilikalle. Hypättiin väärään bussiin, mutta päästiin kaunista reittiä oikeaan suuntaan ja vaihdettiin lyhyeen kukkulabussiin. Näkymä Notre Damelta oli upea, varsinkin, kun sattui vielä olemaan täysikuu. Basilika on korkealla kukkulalla, joten näkymät olivat sen mukaiset.


Kukkulalta alas tullessa otettiin portaat. Näkymät tältäkin matkalta upeat. Portaat laskeutuvat suoraan vanhaan kaupunkiin.




Palatessa Presqu'île'n (saareke Seinen ja Rhonen välissä), mentiin syömään suositeltuun Le Garet ravintolaan, joka on bouchon, lyonilaista ruokaa tarjoileva paikka. Ravintola aukeaa vasta 19.30 ja meillä oli oikeasti onnea, että saatiin pöytä suoraan, ilman ajanvarausta. Oltiin tosin myöhään liikenteessäkin, noin klo 22 maita. Paikka vaikutti olevan myös paikallisten mieleen. Viereisessä pöydässä istui seurue, josta osa asui parin korttelin päässä ravintolasta. Heitä kiinnosti, mistä tulemme ja rupateltiin hetki.

Lyonissa suositaan sisäelimiä ruoissa ja tämä näkyi myös Le Garetin listalla. Itse otin valmiin menun, valitettavasti en osaa kertoa sisältöä tarkemmin, mutta kuvat puhukoot puolestaan.

Alkusalaatti peksulla.

Pinaattia ja jonkin sortin kalapötkylä. Tämä on kuulemma hyvinkin perinteinen ruoka Lyonissa.


Tämä ei tainnut varsinaisesti kuulua menun jälkiruokavaihtoehtoon, mutta näin tämän eräässä pöydässä ja se vaikutti herkulliselta. Luulin, että kyseessä on vanukasmainen jälkkäri, mutta tämä olikin täysin konjakissa uitettu kakkupala. Erittäin hyvä sellainen olikin!

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Bloodyyy Maryy

19.3. Tiistai

Kevyen 4.15 aamuherätyksen jälkeen kentälle ja ilmaan.


Toistaiseksi erikoisin lento. 6v. tyttö lensi itsekseen riviä edempänä ja itkeskeli koneen rullatessa kiitoradalle. Lentoemo kävi tytön luona, mutta joutui samalla tekemään omia lähtövalmistelujaan. Sovittiin, että Maritta menee tytön viereen nousun ajaksi ja siirryttiin nousun jälkeen tytön kanssa samalle penkkiriville. Pidettiin likalle jonkin verran seuraa lennon aikana ja ilmeisesti tämä helpotti lentoemännän työtä, koska kone tarjosi meille lopuksi ilmaiset juomat.


Drinks on the plane. Kivoilla maisemilla, näkymänä Alpit.

Lyonin majoitus oli apartment, joten noudettiin avaimet paikasta X ja käveltiin Bellecoeur aukion ohi majapaikalle. Majoituspaikan sijainti vaikutti todella hyvälle, lähellä kaikkea ja katu oli täynnä ravintoloita. Turistikeskittymän ydintä, mutta kivoja mestoja löytyi, kuten Le Syndicat lähes tien toiselta puolen.

Ekalle päivälle ei ollut mitään tavotteita, kunhan käveltiin ja kierreltiin. Kaikkialla oli hiljaista, jopa vanhassa kaupungissa. Kortteja ostaessa ei kioskissakaan ollut myyjää, musa vaan soi. Keskityttiinkin sitten lähinnä maistelemaan viinejä ja juustoja eri paikoissa. Alla pari poimintaa.

Äkkiä kotiutumisen jälkeen ruokaa, viiniä ja yt-neuvottelujen tulosten kuuleminen.


Dam's Pub, hyvää ruokaa ja palvelua.

Kokonaisuudessaan päivä ja ilta muuttivat käsitystäni Ranskasta ja ranskalaisista. Niin ystävällisiä ja palvelualttiita. Kaikkea muuta kuin kokemukset Rouenin vaihtoajoilta. Jos eivät osaa englantia, yrittävät kuitenkin. Ja palvelu joka paikassa hyvää.