maanantai 23. maaliskuuta 2015

Paluumatka alkaa

Bangkok 30.11.-1.12.

Olimme varanneet viimeisen yön hotellin hyvien kulkuyhteyksien perusteella. Tärkeintä oli, että matka kentälle olisi mahdollisimman vaivaton seuraavana aamuna. Hotelli oli hieman hankalasti löydettävissä ja sielläkin wi-fi toimi huoneessa heikohkosti. Aamupalaa ei tähän sisältynyt, emmekä olisi sille ennättäneetkään. Hotelli toimi kuitenkin hyvin ajatellen yhden yön majoitusta.

Kävimme illasta Lumpini Parkin lähistöllä syömässä, samassa paikassa kuin toisena iltana Bangkokissa. Kävelimme lähistöllä ja löysimme nightmarketin, jolta tulikin osteltua lähes reissun ainoat ostokset. Kummempia emme jaksaneet, joten palasimme hotellille 7elevenin kautta. Aamulla otimme Airport linkin alle ja lähdimme kentälle. Airport link on vain parin korttelin päässä hotellilta. Kentälle meille ei jäänyt juurikaan aikaa, ryysis oli melkoinen. Jonotimme ensin passin tarkastukseen pitkän tovin, jonka jälkeen turvatarkastukseen. Kaksi tuntia oli itselle täysin minimi aika tälle kentälle.

Hotelli Bankokissa paluumatkalla: D Varee Xpress Makkasan Hotel, 29e/yö. Ilmainen wifi.

Kaiken kaikkiaan matka meni loistavasti. Ainoat sateet saimme niskaamme Changilla ja nekin olivat nopeasti ohi meneviä kuuroja. Ruoka oli aivan huippua, ainoat pettymykset koin Koh Sametilla (söin aina Thaikkuruokaa).

Thaimaaseen tullaan mitä todennäköisemmin vielä palaamaan, joskin välissä on toteutettavana muutama muu reissusuunnitelma. Ylihuomenna Tokioon!

Samettisaarelle!

Koh Samet 27.-30.11.

Olimme aluksi ajatelleet olla koko loppuajan Changin saarella. Matka sieltä takaisin Bangkokiin olisi kuitenkin kestänyt viitisen tuntia, joten päätimme käydä vielä Sametin saarella. Saari olisi noin puolivälissä paluumatkaa. Varasimme privaattikuljetuksen Sametille (hinta 2600baht/73e neljältä hengeltä). Auto nouti meidät hotellilta ja kyyti sisälsi lauttaliput pois Changilta. Tällä kertaa kuljettajaksi osui viimein pelkäämäni hurjapää. Matka taittui noin 140km/h lasissa, oli edessä autoja tai ei. Olimme matkan aikana ajaa myös skootterikuljettajan päälle. Tämä ei kuitenkaan kuljettajaamme herätellyt, vaan kyyti jatkui yhtä vauhdikkaana perille Rayongiin saakka. Ehkä huojentunein tunne ikinä, kun pääsimme perille ehjänä.

Rayongista menee iso lautta Sametin satamaan. Olisimme kuitenkin joutuneet odottamaan kyyditystä melko kauan, joten päädyimme ajan säästämiseksi ottamaan speedboatin kalliimpaan hintaan; 700baht/n.20e meno-paluu/hlö. Tämä kyyti vei meidät suoraan hotellin lähimpään rantaan. Hinnoissa oli ilmeisesti jonkin verran ilmaa, sillä toiset suomalaiset kertoivat maksaneensa huomattavasti enemmän speedboat matkastaan.

Täytyy sanoa, että rantaan saavuttaessa matkalaukku tuntui naurettavalta vaihtoehdolta. Koska emme ottaneet lauttaa, saavuimme suoraan rantahietikolle. Mitään laituria ei siis ollut. Koska emme myöskään tienneet, mihin suuntaan lähteä, päädyimme raahaamaan matkalaukkuja hietikolla jonkin matkaa. Onneksi ystävällinen paikallinen mies tuli neuvomaan ja päätyi auttamaan meitä laukkujen kanssa hotellin pihaan saakka. Samainen mies löytyi toisena iltana rannalta paistelemasta banana pancakeja kojussa. Herra vielä muisti meidät ja tervehti iloisesti. Kukapa sitä ei hölmöjä matkalaukkuturisteja (jotka eivät osanneet kääntyä oikealle "kolmannen palmun kohdalta) olisi muistanut :)

Pannukakkumies

Sametin hiekka oli samettista. Saari on myös hyvin suosittu Thaimaalaisten keskuudessa. Hinnat olivat kalliimmat kuin Changilla ja saari muutenkin turistisoituneempi. Täälläkin vuokrasimme skootterit, mutta saaren pienuus yllätti meidät. Päivän vuokrausaika olisi riittänyt; saari on vain muutaman kilometrin mittainen.

Suosikkipaikaksemme saarella muodostui Jep’s Bar, joka oli skootterimatkan päässä. Kuppila sijaitsi rantahietikolla. Toisena päivänä ajoimmekin sinne ottamaan aurinkoa. Nauratti, kun puskista ilmestyi vanha nainen ottamaan maksua aurinkotuoleista ja levittämästämme rantamatosta.




Illalla rannalla esitettiin upeita tulishow'ta.

Iltaisin ravintolat levittäytyivät rannalle.

Hotellimme sijaitsi pääkadulla, jos näin voi sanoa. Katu oli kapea ja sen varrelta löytyi eri palveluita, kuten matkatoimisto, baareja, 7eleven ja pankkiautomaatteja. Skootterivuokraamo löytyi suoraan hotelliamme vastapäätä. Matkatoimiston kautta varasimme paluumatkamme. Otimme yhteisen taksimatkan Pattayalle, jolle ystäväpariskuntamme jäi vielä viikoksi. Jatkoimme samalla taksilla mieheni kanssa vielä viimeiseksi yöksi Bangkokiin. Hinnaksi muodostui yhteensä 3500baht/n.100e.



Hotelli Koh Sametilla: Chilli Hotel & Restaurant, 138e/3 yötä, ilmainen wifi.

Koh Chang 23.-27.11.

Changin saari oli itselle matkan odotetuin kohde. Saaresta ei ollut valmiiksi mitään mielikuvia, muuta kuin vehreys ja luonnon rauha.

Lauttamatka Tratista Koh Changille maksoi 110baht (3,10e)/hlö ja kesti noin puoli tuntia. Perillä meidät ohjattiin suoraan lavataksiin (80baht (2,25e)/hlö). Matkalaukut heitettiin katolle ja taksi kerättiin täyteen väkeä, jota tiputeltiin matkan varrelle eri hotelleille. Matka itsessään oli jo kokemus, kun lavataksi kulki jyrkän ja mutkaisen nousun sekä laskun kukkulan yli. Matkaa hotellille oli 16km ja se meni nopeasti maisemia ihmetellessä. Sattuipa heti matkan varrella näkymään pari apinaakin. Saaren länsipuoli on pullollaan hotelleita, mutta itäpuoli melko koskematon. Saarelle saavuttua meitä tervehtikin viidakkosaaren kostea ilmasto.


Changille saapumista

Pysähdyspaikan wc; näitä tuli muutama vastaan matkan aikana.

Olimme ilmoittaneet hotellille, että ystäväpariskuntamme on häämatkalla. Hotelli oli koristellut heille sviitin häämatkatyyliin. Minulle ja miehelleni ilmoitettiin, että valitettavasti varaamamme huonetyyppi oli bookattu yli, joten he olivat päivittäneet huonetyyppimme sviitiksi. Ei siis moitteita palvelusta. Hotellialue oli suuri, joten meille järjestettiin kyyti pienellä kärryllä hotellihuoneelle. Koska vieressä ei ollut ravintoloita, kävimme syömässä hotellin buffetin illalla. Kesken ruoan ja bändin esiintymisen meidät yllätti reissun ensimmäinen sade- ja ukkoskuuro.


Hotellihuone. Kavereilla aika samanlainen, mutta koristeltu.

Ensimmäisenä päivänä vuokrasimme skootterit (250baht/7e/pvä) ja lähdimme kiertämään saarta. Suunnaksi otimme saaren eteläosan (länsipuolelta). Saari on ympärysmitaltaan n.60km, mutta sitä ei pääse kiertämään ympäri; eteläosasta puuttuu vielä pieni pätkä tietä. Kai Bae View Pointilta oli postikorttimaisemat ympäristöön. Illaksi menimme White Sand Beachille syömään.

Kai Bae View Point

Kai Bae View Point

Kai Bae View Point




White Sand Beach

White Sand Beach

Toisena päivänä miehet jatkoivat skootterointia saaren toiselle puolelle ja me naiset jäimme kyydistä White Sand Beachin kohdalla. Tässä vaiheessa reissua nahka vihdoin kärähti. Olin ehkä tullut hieman turhan huolettomaksi aurinkorasvan kanssa. Lisäksi vesi oli päiväsaikaan niin korkealla, ettei auringonotto onnistunut kuin aurinkotuolissa. Tästä syystä etupuoli taisi saada vähän turhan suuren annoksen aurinkoa ja UV-säteilyä ja mm. jalkapöydät kärähtivät melko mukavasti. Myöhemmin päivällä pääsi jo levittämään pyyhkeen rantahiekalle ja kääntymään toisin päin. Kaupustelijat eivät Changin rannoilla häirinneet, niitä näkyi koko aikana vain muutama. Ihanaa löhöilyä siis omassa rauhassa. Illasta vesi vetäytyi kauemmas merelle ja paljasti lisää rantahiekkaa.

Rauhallinen iltanäkymä White Sand Beachilla.

Kolmantena päivänä lähdimme vielä skootteroimaan miesten mukana saaren rauhallisemmalle itäpuolelle. Saaren tiet on päällystetty asfaltilla, mutta tietyiltä osin tiet ovat päässeet sortumaan. Palatessa takaisin päin meidät yllätti reissun toinen sade- ja ukkoskuuro. T-paidat päällä skootteroidessa alkoivat pisarat tuntumaan pieniltä neuloilta ihoa vasten, joten pysähdyimme pikkubaariin tien varressa. Vieressä oli kauneussalonki, jonka väki antoi ystävällisesti meidän parkkeerata skootterit katoksensa alle. Vettä tuli valtoimenaan.

Saaren itäpuolta ja sortunutta tietä.




Tienvarsibaarissa sadetta pitämässä.

Viihdyimme Changilla ja varasimme vielä neljännenkin yön. Aluksi meille kerrottiin, että samoja huoneita emme pysty saamaan ja tämä oli meille ok. Loppujen lopuksi hotellilta kuitenkin ilmoitettiin, ettei meidän tarvisekaan muuttaa nykyisistä huoneistamme mihinkään. Palvelu resortissa oli kaikin puolin erittäin hyvää. Wifin oli tosin luvattu toimivan koko resortin alueella, mutta lupauksista huolimatta näin ei ollut ainakaan meidän huoneidemme osalta. Ravintoloiden puolella wifi toimi kuitenkin moitteetta.

Hotelli Koh Changilla: Ramayana Koh Chang Resort & Spa, sis.aamupala 155.76e/3 yötä. Extrayö myös n. 50e/huone. Ilmainen wi-fi.

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Paheiden Pattayalle

Pattaya 20.-23.11.

Torstaiaamuna hotellin omistaja auttoi meitä kuljetuksen hommaamisessa Pattayalle. Mies järjesti kyydin hintaan 1500baht ja matka-aika oli parisen tuntia. Välissä pysähdyimme jättimäiselle pysähdysalueelle. Alue oli läpimenoramppi, joka oli ammuttu täyteen kauppoja ja ravintoloita.

Moottoritieltä lähtenyt ramppi kippoloineen.

Pattayan hotellin olimme valinneet Jomtien Beachilta, varsinaisen vilkkaan (ja pahamaineisen?) keskustan alapuolelta. Hotellilta ei ollut montaakaan askelta rantaan. Rannalle suunnattiinkin heti. Aurinkotuoleja ei ollut vaikeaa saada, tilaa riitti. Tuolivuokraa meiltä ei kukaan huomannut ensimmäisenä päivänä periä. Rannalla kiersi useita kaupustelijoita, eitä sai sanoa useasti. Tarjolla oli aurinkolaseja (näitä tuli ostettuakin), ruokaa, koruja, vaatteita, jäätelöä, juomia. Lähistöllä sijaitseva Koh Lanin saari näkyi rannalta. Tuttavien mukaan sieltä olisi löytynyt huomattavasti paremmat rannat, mutta kolmen päivän ajaksi meille kelpasi hyvin Jomtienin ranta.

Hotellihuone.

Jomtienin ranta.

Taustalla näkyy utuisesti Koh Lanin saari, kuvattu Jomtien beachilta

Päätien varrella kulki tiheään lavatakseja, joilla pääsi mm. Pattaya Cityyn. Kyyti maksoi 20baht/hlö (alle 0,60e). Cityn Walking Street olikin melkoinen nähtävyys. Ilta-aikaan katu oli täynnä ihmisiä ja neonvalokylttejä. Kuin Las
Vegas. Ladyboyt huikkailivat kovasti mieheni perään :D

Pattaya Walking Street.

Käärmeshow.

Mieheni metsästäjä :)

Pattaya Cityn rantaa; ei ihan yhtä houkuttelevan näköinen kuin Jomtien...

Lavataksi

Viimeisenä iltana kävimme hotellin lähellä löytyvällä Nightmarketilla. Tarjolla oli ostoskojuja ja ravintoloita/baareja.

Pattayasta ei itselle jäänyt kovin pahamaineista kuvaa, mutta kohde onkin ymmärtääkseni viime aikoina puhdistanut mainettaan. Lisäksi sijaintimme ei ollut Pattayan keskusta, vaan rauhallisempi Jomtien Beach. Menoa kohteesta löytyy moneen makuun, actionista rantalomailuun. Miehet mm. kävivät ajamassa kartingia.

Emme huomanneet varata kyytiä seuraavaan kohteeseen etukäteen ja tästä syystä jouduimmekin varaamaan privaattikyydin kalliimpaan hintaan. Edellisenä päivänä varattuna matka Koh Changin satamaan olisi maksanut 2800bahtia (n.57e) per kuljetus. Itse maksoimme 3500baht (n.100e). Edellisenä päivänä varattuun kuljetukseen olisi sisältynyt kuljetus Changin hotellille saakka. Saman päivän kuljetus hotellille saakka olisi maksanut 5000bahtia (n.142e), joten otimme vain kyydin Tratin satamaan saakka. Changin viidakkosaari kutsui!


Hotelli Pattayalla: Inn Place Serviced Residence, 4725 baht (n.134e)/3yötä. Ilmainen wifi.