Hassua, että Varsovaan matkustettaessa isoimman osan matkustusajasta vie väli Jyväskylä-Helsinki. Helsinki-Varsova vei ainoastaan teekupillisen ajan. Jo laskeuduttaessa oli selvää, että keli olisi huonompi kuin Suomessa (niinpä, mitäh?). Pilviverhoa riitti lähes maantasalle saakka.
Chopinin kentällä oli selkeät opasteet sekä matkalaukkuhihnalle että kulkuneuvoille (taksi, juna, bussi). Junaan mennessä ostin lipun tiskiltä. Koska kentällä oli käytössä ilmainen wifi, viestiteltiin vaihtokaveri Monikan kanssa. Ostin juna-aseman automaatista lisäksi 24h lipun julkisiin kulkuneuvoihin.
Ehdin nähdä vain Varsovan keskusasemalle vievän junan perävalot. mutta ystävällinen puolalaisnainen auttoi tsekkaamaan uutta kyytiä. Tyydyin jäämään odottamaan puolen tunnin päästä lähtevää suoraa junaa. Keskusasemalta (Warszawa Centralna) ei tarvinnut talsia kuin seuraavalle isolle tielle ratikkaa odottamaan. Ratikka vei suoraan hotellin viereen.
Hotellille päästyäni sain huoneen heti, vaikka kello ei ollut edes puolta päivää. Monika saapui hotlalle, josta lähdettiin hyvin suunnitellulle Varsova -kierrokselle. Siis Monikan suunnittelemalle.
Ensiksi tsekattiin hotellin lähellä oleva Polin museo, joka kertoo juutalaisten historiasta. Itse museokierrosta emme käyneet, vaan ihailimme upeita sisätiloja. Sisätiloissa tuntui mukavalta, koska sää oli todellakin viileä. Lämpötilan kanssa olisi pärjännyt, mutta tuuli teki kaikesta jäätävää.
Koska nälkä jo kurni, etsittin Hala Gwardii -halli. Iso halli, josta löytyy torimeininkiä sekä ravintoloita. Naposteltiin ensinälkään sen verran, että jaksettiin seuraavalle museolle, Warsaw uprising museum. Upea mesta! Kaikki on tehty visuaalisuus mielessä pitäen.
Museon jälkeen käveltiin lisää lumisateessa ja tuulessa ja Monika vei syömään pieneen ravintolaan, jossa söin elämäni parhaan aterian. Katkarapupastaa mustekalan musteella värjätyllä nauhapastalla. Katkarapuateriat täällä vaikuttavat aina sisältävän jättikatkarapuja, om-nom!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti