Ooo, Andit! Kääk, laskeutuminen!

Torstai 8.9.

Illalla pyydettiin respaa tulostamaan meille boarding passit valmiiksi kentälle, koska Star Peru ilmoitti tarvitsevansa kaksi boarding passia per henkilö. Respakin tätä määrää ihmetteli, mutta tulosteli kiltisti ja kysyi, tarvitaanko kuljetusta. Tarjosi luotettavaa kyytiä hintaan 60 solia (~16e). Hinta oli perulaisittain kova, mutta saman hinnan maksoimme tullessakin, koska taksien vaarallisuudesta oli luettu varoituksia etukäteen. Jorge respasta tarjosi myös aamuherätyksen 5.30. Ja näin vaan puhelin soi aamulla 5.30 ja taksin saapumisesta klo 6 saatiin yhtälailla puhelu tasan kello 6. Kaikki sujui oletettua helpommin ja täsmällisemmin. Hotellin palvelu oli erittäin hyvää koko majoituksen ajan.

Hyvää palvelua on jättää turistien pöljät viritykset kuten ne olivat siivouksen jälkeen. Tässä ennen siivousta, housunkuivatusteline sängyllä. Siivouksen jälkeen sänky pedattu ja tuoli nostettu samaan paikkaan :)

Respan lisäksi myös kuljettaja puhui hyvin englantia. Hän kyseli kiinnostuneena Suomesta ja antoi ohjeita Cuscoon (mm. varoituksia vedestä ja salaateista). Hän pyysi alussa meistä toista istumaan eteen ja syy selvisi ennen kenttää. Hänellä ei ollut virallista taksilupaa (kuulemma yhteistyökumppanit toimivat mieluiten lisenssittömien kuljettajien kanssa, miksi, ei selvinnyt). Hän esitti myös pyynnön, että jos kentälle saavuttaessa joku kysyy meiltä, niin hän on tuttavamme.

Kentällä oli tiukahkot turvatoimet, jo ulko-ovilla oli turvamiehiä tarkastelemassa passeja/boarding passeja ja katsomassa, ketä sisään päästetään.

Lentoyhtiöltä oli tullut meille ilmoitus lentoaikataulun aikaistamisesta (30min) ja kun surrattiin lentokentän bussilla kohti konetta, saatiin huomata, että myös konetyyppi oli vaihtunut isommasta Boengista 16 riviseksi pikkukoneeksi. Jännäilin lentoa etukäteen, perulaisten lentoyhtiöiden koneet ovat vanhoja ja vuosi sitten tapahtui edellinen onnettomuus. Oli yllättävän hyvä keli lennellä, eikä ollut turbulenssia, mutta laskeutuminen ei ollut meikäläiselle millään tapaa mieluisa. Sitä sukellettiin vuorten yli niiden ympäröimään laaksoon lentokentälle, nokka alhaalla ja tiukassa kaarrossa. Ensimmäistä kertaa ei voinut katsoa ikkunasta maisemia. Sentään Aki otti videota, voi katsoa turvallisissa olosuhteissa jälkikäteen :D

Koneesta ulos astuessa ensimmäinen huomion kiinnittänyt asia oli lämpötila ja auringon vaikutus. Ilma tuntui kuin n. +22C, mutta aurinko paahtoi kohdistetusti erittäin polttavana. Hapen vähyyttä ei tässä vaiheessa huomannut.

Peru Starin kippo kentällä.

Uusia kokemuksia; alla uusi konetyyppi ja Andit.

On ne upeat!

Cuscon kentältä lunastettiin PeruRaililta varatut junaliput ja otettiin kallis taksi (45solia) keskustaan. Keskusta on lyhyen matkan päässä. Hotelli El Andariego vaikutti mukavalta pikku hotellilta. Saatiin iso 3hh ja kokateetä heti kättelyssä. Liekö syynä tee, vai jokin ruokamyrkytyksenpoikanen, mutta tunnin sisään sisäänkirjautumisesta molempia alkoi palella ja olo huononi, lihaksia särki. Vuoristotaudin ei näin nopeasti tulisi iskeä, joten aiheuttaja jäi mysteeriksi. Levättiin hetki, käytiin etsimässä safkapaikka ja pyörähdettiin kaupassa. Ruoka juomineen irtosi hintaan 65solia, eli n.18e.

Korkean ilmanalan vuoksi Cuscossa suositellaan syötävän kevyesti. Oltiin luettu myös, että voidaan kokea ruokahaluttomuutta. Nälkä kun iski, kyllä ruokaa teki mieli. Mutta vaikka pöytään saapuneet annokset näyttivät pieniltä, jäi minulla toinen lasagnekökkäre kokonaan syömättä ja Akilla 1/4 pizzasta. Hyvää kyllä oli.

Ensivaikutelma Cuscosta oli ennakko-odotuksista mielenkiintoisempi. Kaupunki vaikuttaa eläväiseltä ja upealta. Näky ei vastannut lainkaan mielikuvaa kuivasta ja karusta Cuscosta.

Tältä päivältä kuitenkin oli puhti äkkiä pois. Palattiin jo seitsemän jälkeen hotellille, muttei jaksetukaan enää lähteä mihinkään. Yritetään ottaa rauhallinen aloitus vakavasti. Lepoa yö ja katsotaan manana.